Kaasuttimen korvaaminen elektronisella polttoaineensuihkutusjärjestelmällä

Tämän projektin tuloksia voi käyttää vertailuarvoina moottorin sylinteriluvusta ja tilavuudesta riippumatta, sillä samat lainalaisuudet pätevät kaikissa moottoreissa. Tässä saavutetut tehonlisäykset eivät välttämättä toteudu muissa projekteissa, mutta antavat niille suuntaa.

Projektin tavoiteena oli selvittää mitä tällaisella muutoksella voidaan saavuttaa.

Kaasuläpät käytettiin... 

Kokeessa käytettiin kaksikurkkuisella Solex-kaasuttimella alunperin varustettua Fordin 2,3 litraista 115 hevosvoimaista V6-moottoria. Moottori oli paljon käytetty ja sen kilometrilukema ei ollut tiedossa, mutta puristuspaine- ja ohivuotomittauksien mukaan se oli kunnossa. Lisäksi moottorin teho mitattiin alustadynamometrillä ja samalla todettiin seossuhteen olevan parhaan tehon tuottavissa lukemissa (AFR 12,5:1). Myös sytytysennkko säädettiin parhaan tehon antaviin arvoihin. Polttoaineena käytettiin normaalia 98 oktaanista pumppubensaa. Näin saatu maksimiteho (92kW = 125hv) ja vääntömomentti olivat hieman alkuperäisiä valmistajan ilmoittamia arvoja korkeammat. Mahdollisesti autoon asennettu virtaavampi pakoputkisto auttoi tässä asiassa. Katso punaiset käyrät kuvassa alaoikealla. 

Suuttimia ohjaa ViPEC 

Kaasuttimen tilalle asennettiin itsetehty läppärunko, joka saatiin käyttämällä kaasuttimen alkuperäiset läpät ja lisäämällä niden yläpuolelle suorat putket, johon kumpaankin sovitettiin vakio Siemens-merkkinen 630ml/min tuottava polttoainesuutin. Huomion arvoista on, että kaasuttimen läpän kokoa ei siis muutettu. Moottoriin asennettiin ohjainlaitetta varten kampiakselin asentotunnistimet, veden ja ilmanlämpöanturit, sekä imusarjanpaine tieto johdettiin letkulla moottorinohjainlaitteen MAP-anturille. Anturitiedot ja toimilaitteet kytkettiin ohjelmoitavaan ViPEC-moottorinohjainlaitteeseen ja seokset säädettiin dynamometrissa.

Lisää tehoa lähes 20%

Muutoksien jälkeen mitattiin maksimiteho ja vääntömomentti: Katso siniset käyrät alaoikealla (107,7kW = 146hv). Tuloksen perusteella näyttää, että vakiomoottorin hengitystä kuristaa alkuperäisen kaasuttimen sisäkurkut. Nythän kaasuläppä oli mitoiltaan aivan alkuperäinen.

Helppo homma

Muutos oli suoraviivainen toteuttaa eikä vaatinut moottorin avaamista. Kaikki muutokset tehtiin pulttaa-kiinni periaatteella. Lisäksi muutettu moottorin näyttää edelleen samanlaiselta. Tällä voi olla merkitystä rakennettaessa ulkoisesti vanhan näköistä, mutta nykyaikaisin keinoin säädettävää moottoria.

Tätä kirjoitettaessa olemme siirtyneet käyttämään tehdastekoista kaasuttimen korvaavaa läppärunkoa, johon suuttimet sopivat suoraan. Luovuimme itse tehdystä - sinällään täysin toimivasta - mutta kiireiseltä liikaa aikaa vievästä rakenteesta. Valmiita läppärunkoja kaasuttimien tilalle on saatavina yksi-, kaksi- ja nelikurkkuisia - aina moottorin rakenteen mukaan.

Moottorin käynti on korvin kuullen ja simin nähden tasaisempaa kaasuttimeen verrattuna. Nyt polttoaineen syöttö reagoi moottorin ja ilman lämpötilan muutoksiin, ja sitä kautta odotamme myös polttoainetalouden parantumista. Mielessä on käynyt muuttaa myös tämä moottori käymään E85:lla. Matalasta puristussuhteesta johtuen lisätehoa ei ole tästä moottorista odotettavissa, mutta katsotaan jos sekin kokeillaan...

Kaasarista ruiskuksi ja paljon muuta...

Ota yhteyttä, jos haluat luopua kaasuttimesta, mutta kuitenkin säilyttää alkuperäisen imusarjan ja moottorin ulkonäön. Toimittamallamme läppärungolla ja Autronic tai ViPEC-moottorinohjainlaitteella, pääset nauttimaan paremmasta suorituskyvystä, käyttöominaisuuksista ja polttoainetaloudesta. Lisäksi samalla voimme päivittää sytytysjärjestelmän tämän päivän tasolle.